Päästyäni kotiin katsoin peiliin ja sanoin kuvalle ääneen: "God job girl!". Olen mielestäni pienen selkään taputuksen ansainnut. Menin, tsemppasin, hikoilin. -1170kcal. Eikä siinä mitään, mutta se ahdistus ja paha olo mikä oli tuloillaan, valui hikipisaroiden mukana pois minusta. Kyllä Hoitsu olisi nyt ylpeä!
Onnistuminen omalla kohdallani löytyykin siitä oivalluksesta, että voin itse vaikuttaa oman mieleni vointiin. Tänään toteutin oivallusta käytännössä. Syöminen on ensimmäinen oire tulevasta ahdistuksesta. Normaalitilanteessa olisin tällaisen päivän jälkeen hautautunut iltapäivästä jo sänkyyn, ottanut pari unilääkettä ja nukkunut aamuun asti, ahdistusta pakoon. Tänään päätin olla vahva ja nousta ylös. Nousin, lähdin jumppaan, ja nyt on olo taas paljon parempi. Sain siis itseni vahvana torjumaan ahdistus-mörön, ennen kuin se puski päälle koko painollaan. Ja juuri tässä on hyvän oloni, henkisen ja fyysisen terveyteni salaisuus. Vielä kun opin sitä käyttämään, tulee elämästä kovasti helpompaa.
Tällaisen päivän jälkeen voi hyvillä mielin käydä suihkussa, syödä kevyen iltapalan ja käydä ajoissa nukkumaan. Huomenna uusi päivä täynnä hyvää energiaa. Kyllä tästä riittää vielä toisellekin päivälle, niin ei mene huomenna sitten alkupäivä samoin kuin tänään, vaan mallikkaasti aamusta koululle, koululta jumppaan ja siitä vielä iltaa kohti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti