Kuten jokainen painoaan pudottava tietää, ruokapäiväkirjan pitämistä pidetään avaimena onneen. Itselläni se on aina kaatunut ennemmin tai myöhemmin siihen, etten muista kirjoittaa juttuja ylös. Heti syömistilanteessa ei ehdi (eikä esim. koululla kehtaa kaivaa sitä vihkoa esiin) ja myöhemmin illalla ei oikein enää muista mitä on tullut syötyä. Määräarviokin alkaa iltasella jo heittää miten sattuu. Mutta ah ja voih! Nyt on kuulkaa teknologia tullut apuun tässäkin! Sen kummempia mainostamatta sanottakoon, että näin parin päivän testailulla ShapeUp mobiilisovellus on varsin toimivat vempele. Kulkee mukana ja on varsin näppärä täytettävä myös liikenteessä.
Ottaessani ohjelman käyttöön, syötin sinne pituuteni ja painoni, tavoitepainon sekä toiveeni pudotustahdista. Päädyin naputtamaan pudotusvauhdiksi monessa paikassa toitotetun 0.5kg/vko suositusvauhdin. Ohjelman mukaan saan syödä päivässä 1345kcal. Siitä sitten vaan pyrkimään tavoitteeseen! Tällaisella pika-arvioinnilla sanoisin, että ongelmani on kalorien kasaantuminen päivän alkupuoliskolle. Lounaalla tulee syötyä niin massiivisesti opiskelijaruokalassa, että illalla nälän tullessa ei enää saisikaan syödä juuri mitään. Ei hyvä. Tuota lounasmättämistähän on harrastettu sillä logiikalla että "kun halvalla saa kunnon aterian ni tankataan" ja "koko rahan edestä". No ihan urpoa logiikkaahan nuo molemmat edustaa. Se että tankkaa itsensä överitäyteen puoliltapäivin, ei pidä nälkää poissa seuraavaan aamuun asti.
Tavoite yksi olkoon siis, että opettelen kontrolloidut annoskoot.
Tässä loman aikana onkin otollista syödä taas fiksumpia aterioita, sikäli kun tuo annoskoko-ongelma tuntuu todellakin keskittyvän tuonne koulun lounasruokalaan. Sitten kun alkaa lomalla tuo ruokailutahti ja -annokset olla fiksuja, niin ehkä niitä on sitten helpompi soveltaa myös koulumaailmassa, kun sinne paluun aika koittaa.
Punnitsemisesta sen verran, että mulla on edellisillä laihdutusyrityksillä ollut paha tapa pakkomielteisesti hyppiä vaa'alla jatkuvasti. Parhaimmillaan useita kertoja päivässä. Se ei ensinnäkään ole millään tapaa tarpeellista, eikä varmasti kovin tervettäkään noin niin kuin psyykkiseltä puolelta. Nyt pyrinkin siis suorittamaan punnituksen aina perjantaisin. Kerran viikossa tapahtuvalla tarkistuksella saa käsityksen suunnasta, ja toisaalta perjantaina punnittaessa tulee sitten motivaatiota viikonloppunakin pysyä ruodussa, varsinkin jos ei näytä suunta oikealta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti